8+5 ja pientä avautumista

Varsinkin ennen raskautumistani harrastin liikuntaa aktiivisesti n. 4-6 kertaa viikossa ja jo pelkästään tästä syystä terveellinen ja säännöllinen syöminen on aina ollut tärkeä osa elämääni. Vaikka raskauden myötä terveellisen ruokavalion merkitys on entisestään korostunut, on se tuonut mukanaan myös haasteita mm. raskauspahoinvoinnin ja mielitekojen muodossa. Liikunnan määrä on myös radikaalisti romahtanut, ihan vain sen takia että monina päivinä olen yksinkertaisesti niin poikki etten vain jaksa. Olen sallinut itselleni lepoa jos väsyttää ja ruokaa kun on nälkä, mutta silti se on entiselle himoliikkujalle ja terveysnarkomaanille ajoittain kova pala kun asioita ei enää jaksakaan tehdä siihen tahtiin kuin ennen. Samaan aikaan myös ruokahaluni on kasvanut räjähdysmäisesti ja kaiken maailman herkut alkaneet maistua vähän liiankin hyvin, niin mihin tämän kaiken voisi olettaa johtavan? Aivan, painonnousuun. 

Tiedän että se kuuluu normaalina osana raskauteen ja olin siihen tietysti valmistautunutkin, silti olen hieman järkyttynyt miten nopeasti kehoni muutokset ovat alkaneet tuntua ja näkyä. Paino on siis noussut tähän mennessä noin 2 kiloa, mikä ei tietysti mitenkään kamalan paljon ole, mutta sen verran kuitenkin, etteivät lempifarkut ja paidat jo tässä vaiheessa raskautta enää istu kuten ennen. Samaan aikaan ennen maailman pienimmät tissini pursuilevat ulos jokaisesta kaula-aukosta ja rintaliiviparista, otsa kukkii finneissä ja vähän kaikki turvottaa ja ällöttää, niin fiiliksen ei voi sanoa useinkaan olevan mitenkään erityisen hehkeä. Samaan aikaa tiuskin pikkuasioista miehelleni ja purskahtelen itkuun milloin mistäkin (milloin joku koiravideo on liian söpö tai milloin afrikkalaiset lapset näkevät nälkää), niin olo on jotain krapulan ja uudelleen puhjenneen murrosiän välimaastosta.

Kaikesta tästä huolimatta olen tietysti onnellinen raskaudestani ja valmis käymään tämän kaiken tulevan lapseni vuoksi läpi, mutta täytyy kyllä myöntää, että odotan jo innolla ja epätoivolla sitä energistä keskiraskauden vaihetta mitä näen joka toisen sairaanhoitajan ja vauvalehden artikkelin ylistävän.